Valokuvateos vai "vain" valokuva

Kuten Marimekon tapaus osoittaa, niin valokuvan teosluonteella saattaa olla myös taloudellista merkitystä. Ongelmana asiassa on vain se, että valokuvateoksen ja tavallisen valokuvan välinen viiva on enemmän kuin veteen piirretty. Sen paikasta kun antavat "asiantuntijalausuntoja" niin juristit kuin taideväärennösten tutkijat.

Nyt poikkitiedepalstan lukijat saavat olla hetken tekijänoikeusasiantuntijoita omassa elämässään. Alla on kahden tekijänoikeusneuvoston käsittelyn saanutta  valokuvaa tekijänoikeusneuvoston perusteluiden kera ja Markus Lepon valokuva. Laittamalla rastin lopussa olevaan kohtaan lukija voi ilmaista oman käsityksensä Lepon valokuvan teos-luonteesta. (Sama kysely on jokaisen bloggauksen lopussa, koska blogin rakenne ei salle yksilöityä kyselyä eri bloggauksille. Poistan kyselyn, kunhan se on ollut aikansa.)

Kaikkien halukkaiden kesken arvon kolme kappaletta kirjaani Digikuvan osto, myynti & käyttöoikeus. Kirjan painos on juuri loppumassa, joten tämä on viimeisiä tilaisuuksia saada tämä lukuisia huomionosoituksia saanut teos omaksi. Arvontaan osallistuneiden nimet jäävät vain minun tietooni.

 Kuva: Kalle Kultala

Valokuvateos. Alla tekijänoikeusneuvoston perustelut päätökselleen.

Valokuvan teostason ylittymisen arvioimiseksi on huomioitava yhtäältä valokuvana ilmenevä lopputulos ja toisaalta valokuvaajan tekemät lopputulokseen vaikuttaneet valinnat. Valokuvan teostasoa arvioitaessa on tarkasteltava valokuvaa eri elementtiensä muodostamana kokonaisuutena.

Valokuvaaja voi tehdä lopputulokseen vaikuttavia valintoja ennen valokuvan ottamista muun muassa oivaltamalla kuvaushetkeen liittyvät erityispiirteet, sommittelemalla kuvauskohteen, valitsemalla kuvan rajauksen, kontrastin, terävyysalueen, kuvakulman, valotuksen tai kuvauskohteen lisävalaisemisen. Valokuvaaja voi kuvan otettuaan käsitellä valokuvaa.

Valokuvan julkaisemisella tai julkaisemattomuudella ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, ylittääkö valokuva teoskynnyksen vai ei. Valokuvaajan ammattitaidon tasolla tai sen puutteella ei itsessään ole merkitystä valokuvan teoskynnyksen arvioimisessa. Amatöörivalokuvaajakin voi luoda teosvalokuvan.

Valokuvan tarkoituksella kuten sillä, onko kuva tarkoitettu esimerkiksi lehtikuvaksi, valokuvanäyttelyyn tai perheen valokuva-albumiin ei ole merkitystä arvioitaessa teoskynnyksen ylittymistä.

Valokuva voi ylittää teoskynnyksen ja saada suojaa teoksena, jos valokuva ilmentää valokuvaajansa omaperäisiä valintoja. Eräänä arviointikriteerinä voidaan käyttää oletusta siitä, että kukaan muu ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen saatuaan tehtävän valokuvata samaa kohdetta. Valokuvan on oltava tällä tavalla valokuvaajansa henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Teoskynnys ei ylity, jos valokuvaustulos perustuu ainoastaan valokuvaajan ammattitaitoon ja valokuvausoppien taidokkaaseen soveltamiseen.

Tekijänoikeusneuvosto on arvioinut oikeudenhaltijan sille toimittamaa laatuskannausta valokuvasta. Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että valokuva ilmentää dramaattista tunnelmaa, jonka kuvaaja on rakentanut luovilla valinnoilla esimerkiksi valojen käytössä, ajoituksessa, syväterävyydessä sekä kuvan sommittelussa ja rajaamisessa. Suorittamansa kokonaisarvion perusteella tekijänoikeusneuvosto katsoo, että valokuva on tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu teos. Tekijänoikeusneuvosto pitää teoskynnyksen ylittymistä kuitenkin rajatapauksena. Valokuvan suoja-aika on voimassa tekijänoikeuslain 43 §:n mukaisesti tekijän eliniän ja 70 vuotta tämän kuolinvuodesta.

Kuva: Räshid Nasredtin

 "Vain" tavallinen valokuva. Alla tekijänoikeusneuvoston perustelut päätökselleen.

Tekijänoikeusneuvosto on tutustunut hakijan sille toimittamiin valokuviin.

Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että jotta valokuva olisi suojattu TekijäL 1 §:n mukaisena valokuvateoksena, sen täytyy ylittää ns. teoskynnys eli yltää teostasoon. Tällä tarkoitetaan sitä, että valokuvan tulee olla tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos. Teostasoon yltämistä arvioitaessa tarkastellaan valokuvan ilmenemismuotoa ja visuaalista ilmaisua kokonaisuudessaan. Valokuvateosten teostason on katsottu asettuvan verraten korkealle.

Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että valokuva, joka esittää olympiatulta sytyttävää Paavo Nurmea, on historiallisesta merkittävyydestään huolimatta tavanomainen, ajankohtaisesta tapahtumasta kertova valokuva.

Valokuva ei erityisesti ilmennä valokuvan ottaneen henkilön omaperäistä ja persoonallista panosta, eikä sitä siten voida pitää TekijäL 1 §:n nojalla tekijänoikeussuojaa saavana valokuvataiteen teoksena. Kyseinen valokuva jää siten TekijäL 1 §:ssä tarkoitetun tekijänoikeussuojan ulkopuolelle.

Sen sijaan tekijänoikeusneuvosto toteaa, että kyseinen valokuva voisi periaatteessa saada suojaa TekijäL 49 a §:n nojalla edellyttäen, että valokuvan suoja-aika ei ole vielä päättynyt. Tekijänoikeusneuvoston käsityksen mukaan lausuntopyynnössä tarkoitettu valokuva on valmistettu ja julkistettu eli saatettu yleisön saataviin valokuvaajan luvalla vuonna 1952. Valokuvalle lasketaan vuoden 1961 valokuvalain mukainen suojaaika eli 25 vuotta valokuvan julkistamisvuodesta laskettuna.

Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että sen käsityksen mukaan lausuntopyynnössä tarkoitetun valokuvan suoja-aika on edellä selostetuin tavoin jo päättynyt. Suoja-ajan päätyttyä valokuvaa voidaan vapaasti käyttää esimerkiksi lausuntopyynnössä tarkoitetuin tavoin mainoksessa valokuvaajan oikeuden asettamatta siihen estettä. 

Kuva: Markus Leppo

Valokuva vai valokuvateos? Ota kantaa laittamalla rasti mielestäsi parhaiten sopivaan kohtaan. Vastaustaan saa myös perustella joko julkisesti tässä blogissa tai privaatisti alla aukenevassa sähköpostilomakkeessa.

Lähetä nimesi ja osoitteesi sähköpostilla tästä linkistä, jos haluat olla mukana kirja-arvonnassa.